tiistai 31. heinäkuuta 2007

Heppa sanoo ihahaa....

Vierailimme maanantaina Loviisan viidensissä ja samalla kesän viimeisissä kesäraveissa. Pelillisesti ilta meni varsin hyvin, tappiota tuli vain n. 30 euroa. Usein on käynyt huonomminkin, tosin maltillisen pelaajan maksimitappio on alle 100 euroa/ravit. Koko kesän osalta saldo on tavanomainen, kokonaistappio on muutama sata euroa. Ihan kohtuullinen hinta viidelle hienolle illalle lapsuuden maisemissa.

Ravikärpänen puraisi 1986. Äidin veli Ossi vei Loviisan raveihin ja muistan vieläkin sen hetken, kun ensimmäinen kaksarilappu oli kädessä. Sen jälkeen on tullut vuosi vuoden perään vierailtua Loviisan kesäraveissa, lähes jokaisena vuotena täydet 5 kertaa. Nuorempana tuli myös käytyä useamman kerran myös Kouvolan ja Lahden raviradoilla.

Ihan jokainen ystävä ei ymmärrä ravien viehätystä. Mutta se tunne silloin kun loppsuora aukeaa, ja 4-5 hevosta rinnakkain rynnistävät kohti maalia siten, että omalla lapulla on kaksi näistä hevosista... Se on elämys, joka on koettava yhä uudestaan ja uudestaan. Luonnollisesti taustalla on myös toive pelivoitoista. Viime kesänä Seinäjoella sekä minä että Heta voitimme satoja euroja, joten on se mahdollista. On se.

Loviisan radalla tapaa myös poliittisia tuttuja. Entinen kansanedustaja Klaus Hellberg Porvoosta on lähes aina paikalla, ja eilen törmäsin myös Satu Taiveahoon ja Antti Kaikkoseen. Kaikkoselle ehdin naljailla, että Loviisa on kepuvapaa paratiisi (puolueella ei ole ikinä ollut valtuutettua kaupungissa). Toivokaamme loviisalaisten äänestävän jatkossakin yhtä linjakkaasti.

Ravikausi on päättynyt, on jääkiekkokauden vuoro. Alkaen ylihuomenna.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2007

DBTL 28.7

Tuli yksi ilta oltua DBTL:ssa, ihan maksetulla alueella, pääteltan liepeillä. Yksikään bändi ei etukäteen sykähdyttänyt, mutta laadukas seura sai kuitenkin lähtemään. Itseni ja siippani lisäksi seurueeseen kuuluivat Kristian, "Gnu", Sanna, Petja ja Annika, osa kauemmin ja osa lyhyemmin.

Bändeistä eniten kolahti Havana Black, pitkän linjan yhtye on edelleen hyvässä vedossa. Korvaa miellytti myös Irinan ääni, eikä illan lopettanut Dingon nostalgiatrippikään jättänyt kylmäksi.

Porukkaa oli ihan hurjan paljon. Valitettavasti melkoinen joukko oli ihan kunnolla kännissä, mikä takasi järkkäreille värikkään illan. Suurempia mellakoita ei kuitenkaan silmiin osunut, joten toivottavasti kaikki pääsivät turvallisesti kotiin. Alkoholipolitiikkaa voisi tässä taas pohtia lisää: Omia pulloja näkyi (toisin kuin Ruisrockissa) todella vähän. Kuitenkin monet olivat niin kännissä, että juominen olisi pitänyt lopettaa jo aikoja sitten. Voisiko siis olla niin, että alkoholia on myyty ihan kenelle tahansa kuinka paljon tahansa, vaikka ostajan kunto on jo ollut heikko?

En nyt itsekään ollut autolla liikenteessä, mutta joku tolkku pitäisi kumminkin juhlijoiden kunnossakin olla, vaikka kyseessä on kaupunkifestivaali.

Kaiken kaikkiaan ilta oli kuitenkin erittäin onnistunut. Ystäväthän ne viihtyvyyden luovat. Kristianin, Petjan ja kumppaneiden kanssa on hauskaa aina ja kaikkialla.

Mieltä lämmitti myös törmääminen muutamiin TuTon faneihin. Pääsi spekuloimaan TuTon uusia pelaajia, ja hehkuttamaan lähestyvää kautta. Oi onnea, vain muutama päivä ja jäähallin ovet käyvät taas, its hockeynight in Kupittaa!

Edessä on mielenkiintoinen viikko. Maanantaina kesäravit Loviisassa, tiistaina pitäisi auttaa anoppia muutossa, keskiviikkona TUS virittäytyy syksyn vääntöhin, torstaina TuTo haastaa Bluesin ja perjantaina olisi pienet pippalot tiedossa. Riittää varmasti siis blogissa kerrottavaa.

perjantai 27. heinäkuuta 2007

Viinaa, vettä....

Viikon kuluttua pitäisi mennä naimisiin. Koska olemme suomalaisia ja tiedämme, että ilo ilman viinaa on parhaimmillaankin teeskentelyä, kävimme eilen ystäviemme V-V:n ja Marian kanssa kahden auton voimin Tallinnassa. Ilojuoman nouto on kyllä tehty helpoksi; tilaus sähkopostilla muutama päivä aikaisemmin, ja tilatut juomat odottavat lavalla terminaalin lähellä, pyydettäessä jopa teminaalin ulkopuolella. Siitä sitten vain lastaaman autoa. Kävi ilmi, että yhdellä autolla ei nouto olisi onnistunut, nytkin peräkoukku jo hipoi lattiaa laivalle ajettaessa.

Viinaa rahdatessa oli aikaa pohtia alkoholipolitiikkaa. Jotenkin tuntuu siltä, että pitkäjänteinen, suunnitelmallinen alkoholipolitiikka ei oikein toteudu Suomessa. Alkoholin hintaa laskettiin tuntuvasti, kun Viron liittyminen EU:n jäseneksi ei muuta vaihtoehtoa jättänyt. Monet asiantuntijat sanoivat silloin, että hitaampi hintojen lasku portaittain olisi ollut parempi, jos asiaa ajatellaan terveyspolitiikan näkökulmasta.

Nyt ollaan taas nostamassa hintoja, kun Virokin aikoo saman tempun tehdä. Korotus painottunee väkeviin juomiin, mikä on kaksipiippuinen juttu. Periaateessa ihan järkevää, mutta toisaalta kirkkaiden rahtaaminen ulkomailta on kaikkein helpointa. Olen sitäpaitsi tarkkaillut bussia odotellessani jo muutaman vuoden Herttoniemen aseman deekuja, enkä ole havainnut lähes ollenkaan kirkkaita viinoja liikenteessä. Joten mahtavatko hinnankorotukset ollenkaan tuottaa toivottua tulosta?

Meidän perhettä kiinnostaa eniten punaviinin hintakehitys. Tällä hetkellä laadukasta punaviiniä saa 7-9 euron haarukassa, mikä on ihan kohtuullinen hintataso. Valikoima on Alkossa todella monipuolinen, ja sellaisena haluan sen säilyvän. Tästä syystä vastustan jokseenkin yksiselitteisesti viinin myynnin sallimista ruokakaupoissa. Seurauksena olisi halvan Pirkka-viinin yleistyminen ja Alkon monipuolisuuden katoaminen. Se on liian suuri hinta sille, että muutama halpisviini ilmestyisi lähikauppani hyllylle.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2007

Election 2008

Since so many of my friends have asked for my opinion in the US election 2008, I have decided to announce the following statement:

George W Bush and his politics have not had my support in years, and I am pleased to see him leave the White House in 2008. I have, however, been deeply concerned about the quality of the candidates running to become the next president of the US. I have urged both David Palmer and Matt Santos to run for office, sadly they both rejected my request. As a last attempt to find a candidate I could support without hesitation, I contacted Arnold Vinick, and asked him to run as an independent candidate. Unfortunately he had already promised his wife, that he will never ever run for office again.

During the last weeks one candidate has nonetheless risen above the others, and therefore I am ready to endorse Hillary Rodham Clinton as my candidate in the upcoming election. She has the needed background, experience and commitment, and is by far the most suitable Democrat in the contest.

I will although watch her campaign closely. If she turns politically right in order to please moderate voters, I must consider my endorsement again. My support will never go to a candidate, who is not genuinly pro-choice and has a great understanding of the Labour Movement.

One might ask whether or not my support makes a difference. For those sceptists I must remind, that I spent 2 weeks in Boston 1988. Furthermore my support to Howard Dean 2002 must be remembered.

Amatöörit työmarkkinakentällä?

Lehtiä kannattaa lukea. Eero Heinäluoman pää-äänenenkannattaja Uutispäivä Demari haastatteli 24.7 syyskun alussa eläkkeelle jäävää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikköä Heikki Saipiota. Saipio lausui 33 vuoden kokemuksella tasa-arvotuposta seuravaa: "Ensinnäkään tupoa ei tule, ja tasa-arvo tarkoittaa kaikille yhtä suuria korotuksia. Kyse on naispalkkaratkaisusta. Asiantuntemattomat poliitikot käyttävät tällaisia typeriä termejä"

Siinä lähtivät työantajapuolen terveiset Kokoomukselle yleensä ja Jyrki Kataiselle erityisesti. Vaalin alla luotiin mielikuva, että kokomusta äänestämällä julkisen sektorin alipalkatut saavat lähes kaikkien mielestä oikeutetut kuoppakorotukset palkkoihinsa, jos ei heti niin ainakin melkein saman tien. Vaalien tuloksesta voidaan tulkita, että varsin moni otti Kataisen jutut vakavasti, vaikka jo silloin moni työmarkkinapolitiikan ammattilainen, keskusjärjestöstä ja puoluekannasta riippumatta, pyöritteli silmiään kuunnellessaan Kataista.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että rahaa valtion kassasta heruu, mikäli kyetään sopimaan naisaloja suosiva ratkaisu. Tässä huokuu takaovi, jota kautta hallitus aikoo luikerrella Kataisen lupauksista: Kun typerät työmarkkinajärjestöt eivät onnistu järkeviä sopimuksia tekemään, niin ei sitten tarvitse ylimääräistä rahaa antaa. Hyvä poliitikko, paha ay-liike. Taustalla ovat vielä yksityisen sektorin sopimukset mm. teknolgiateollisuuden, kemianteollisuuden sekä rahoitusalan piirissä, jotka ovat varsin korkealla tasolla, 8-9 % kahdessa vuodessa. Jotta julkinen sektori kirisi kiinni palkkaeroja, olisi sen sitten saatava yksityisen sektorin korotukset + ganska mycket till, jotta tavoite toteutuisi. Kun hallitusohjelmaan on kirjattu, että lisää palkaa on saatava koulutetuille naisille (ei siis korkeasti koulutetuille), on jokseenkin koko julkinen sektori käsi ojossa; kukapa nyt ei olisi koulutettu.

Onneksi Jyrki Kataisella on erityiavustajia lähes joka sormelle. Ehkä joku heistä keksii, miten ikävästä loukusta päästään pakoon. Joku voisi myös informoida kokoomusta verojen ja julkisen sektorin palkanmaksukyvyn keskinäisestä suhteesta: sen pohtiminen olisi huomattavasti hedelmällisempää kuin sairaanhoitajan ja paperimiehen palkkojen vertailu.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2007

TUS ja uusi peluri, NUS

Päivän Hesarissa oli näyttävästi esillä NUS, nuorten aikuisten perustama uusi puolueosasto. Lyhenteen NUS taustalla on jotakin käsittämätöntä, eikä sen samankaltaisuus SDP:n tunnetuimman osaston (TUS) nimen kanssa ole mitenkään hyvä asia. Uskon nimittäin, että molemmissa ryhmissä on suuri halu ja tahto olla sekoittamatta osastoja toisiinsa.

NUS tuo joka tapauksessa uutta verta SDP:n varsin jämähtäneeseen kenttään. Tässä maassa ei ole, muutamaa opiskelijaosastoa lukuunottamatta, kovikaan montaa puolueosastoa, joiden toimijoiden tai jäsenten keski-ikä olisi alle 45v. NUSsin kotipesä on Helsinki, missä selkeästi nuorempaa porukkaa on molemmissa Töölön osastoissa, Haagassa, Alppilan sosialisteissa.... siinä se melkein taitaa ollakin. Lähes kaikissa muissa osastoissa eläkkeet ovat kiinnostavin asia, mikä ei ole ollenkaan kummallista jäsenrakenne huomioiden.

Ikävä kyllä kurja ikärakenne ruokkii myös itseään. Harva nuorempi toimija jaksaa olla aktiivinen osastossa, jossa hän on yksin aivan toista vuosikertaa kuin muut. Näin ollen nuoret/nuorehkot jäsenet hakeutuvat osastoihin, joissa on muita nuoria. Tämä taas entisestään
kurjistaa muiden osastojen ikärakennetta ja kierre on valmis. That said, ei minuakaan kiinnosta olla porukan junnu, vähemmästäkin osastoaktiivisuus hyytyy.

Olen ollut TUSsin jäsen nyt reilut 3 vuotta. Ennen sitä meni 5 vuotta TOSYssä Turussa, ja puolueura alkoi 1989 Tesjoen sosialidemokraateissa. TUS oli minulle varsin luonteva valinta 2004, sekä poliittisesti että muutenkin. TUSsin poliittinen linja oli lähes identtinen omien näkemysteni kanssa, ja osastossa toimi useita henkilöitä, joiden henkilöhistorissa löytyi samankaltaisuuksia itseni kansssa (SONK, Paavo Lipposen avustaminen). On huomionarvoista, että Hesarin mukaan NUSsin taustalla on monta Eero Heinäluoman entistä tai nykyistä avustajaa. Puoluekokousta lähestyttäessä käynee selväksi, onko tällä merkitystä.

TUS on muuttunut paljon viimeisen kolmen vuoden aikana. Jäseniä on tullut lisää, kolmessa vuodessa noin 50 ihmistä on hyväksytty jäseniksi. Näistä arviolta reilu puolet on kokonaan uusia puolueen jäseniä, loput ovat siirtyneet muista osastoista. Kokonaisjäsenmäärä on siten lähes 90. Selkeä tavoite on, että kesäkuun viimeinen päivä 2008 maksavia jäseniä on vähintää 91, jolloin TUS saa neljännen edustajan SDP:n Helsingin piirin piirikokouksiin.

TUS tekee tosissaan työtä, jotta SDP uudistuisi, niin näkemyksiltään kuin toimintatavoiltaankin. Edellisestä on esimerkkinä varsin kuuluisa muistio SDP:n vaalitappion syistä, jälkimmäisen osalta TUS on tekemässä puoluekokousaloitteita vuoden 2008 puoluekokoukseen. Pyrimme aktiivisesti tuomaan näkemyksiämme julkiseen keskusteluun, aidosti huolestuneita SDP:n tulevaisuudesta.

Ukkoutunut jäsenrakenne, vanhentunut toimintakulttuuri sekä peräpeiliin katsova poliittinen linja on sellainen coctail, että heikkohermoisempi painaisi jo paniikkinappulaa.

Tarvitseeko TUSsin sitten huolestua, kun NUS tulee pelikentälle? Ei minusta, monilta osin nämä osastot voivat tehdä yhteistyötäkin. TUS on yrittänyt herätellä SDP:n Helsingin piiriä, siihen savottaan kaikki ovat tervetulleita mukaan. Voisi myös ajatella, että monissa muissakin kysymyksissä löytyisi yhteinen sävel, ties vaikka yhteisrintama. Jos vaikka sitten henkilökysymyksissä näkemykset eroavat, niin sellaista politiikka on. Jäsenhankinnallisesti osastot tuskin tallovat toisiaan varpaille, TUSsilla on vakiintunut asema ja tietty poliittinen profiili ja imago, osastoon ei liitytä vahingossa tai hetken huumassa.

lauantai 21. heinäkuuta 2007

Leffassa, verta ja suolenpätkiä ilmassa

Kävin katsomassa Robert Rodriquesin Grindhouse: Planet Terror Tennispalatsin päivänäytöksessä. Zombiet hyökkäsivät ja joukko ilman tartuntaa selvinneitä kävi hurjaa taistelua. Hurjaa sikälikin, että elokuva ei turhan takia ollut k-18, verta ja suolenpätkiä oli tarjolla koko rahan edestä.

Elokuva oli minun makuuni. Näyttelijäsuoritukset olivat hyviä, joiltain osin jopa aivan loistavia. Räminää ja räiskettä riitti, ja shokkieffekteissä ei säästelty. Muutaman kerran tuli säpsähdettyä oikein kunnolla. Kuriositeettina mainittakoon Bruce Willis pienessä roolissa, jonka hän veti läpi rautaisella ammattitaidolla.

Hiukan enemmän mustaa huumoria olisin kaivannut, joten annetaan 4 tähteä asteikolla 1-5.

Ennen elokuvaa esitettiin 6 traileria, joista kolme innosti oikein paljon ja 1 kohtuullisen paljon. Leffateatterissa pitää siis vierailla useamman kerran tulevana syksynä, jos vain jostakin löytyy aikaa. Pitäisi heti lomien jälkeen muutama työehtosopimus neuvotella ja kenttäkierros kiertää, joten aikataulu ei ihan helpolla mahduta leffailtoja.

Unohtaa ei myöskään sovi, että TuTon kauden avaus lähestyy, ensimmäisen kerran pääsee hallille seuraamaan harjoitusottelua 2.8. Tosipelit alkavat sitten syyskuun puolivälissä.

Kaikki alkaa jostakin....

No niin, bloggailu voi sitten alkaa. Saa nyt nähdä kuinka usein tulee kirjoiteltua, ja painottuvatko turinat politiikkaan vai vapaa-aikaan. Tarkoitus olisi yhdistää molemmat, tiukalla tekstillä ja hyvällä maulla. Nih.