Maalisvaalien tappio oli musertava isku. Edes oikeisto ei vakavissaan uskonut, että SDP romahtaa vaaleissa, puhumattakaan omien toiveista. Täytyy kuitenkin todeta, että suurimman puolueen asemasta taisteltiin lähinnä retorisesti. Useimmat vaikuttivat uskovan vaalien toiseen sijaan ja Vanhasen jatkoon pääministerinä. Äänestäjät kuitenkin päättivät toisin ja taivallus korvessa alkoi.
Vaalitappioon tuskin löytyy yhtä syytä, vaan tulos muodostui useasta osatekijästä. Vaalilupausten ristiriita suhteessa harjoitettuun politiikkaan, yhteiskunnan yleisen ilmapiirin muuttuminen SDP:lle epäedulliseen suuntaan, puoluejohdon kiistaton epäsuosio, ehdokasasettelun osittainen epäonnistuminen, vaalityöntekijöiden ikääntyminen, SDP.n äänestäjien yhä kiihtynyt hautaaminen, SAK:n mainos, SDP:n televisiomainokset.... Eiköhän noista saada tarpeeksi syitä vaalitappioon.
Vaalitappio on johtanut odotettuun jälkipuintiin. TUS:sin muistio avasi polkua räväkkyydellään. Edelleenkin monet pitävät sitä parhaana nähtynä analyysina, mitenkään väheksymättä Kalliomäen totuuskomission tuotetta. Epämiellyttävä totuus ja NUS voidaan nähdä vaalitappiosta johtuvina uutuuksina. Huoli puolueen tulevaisuudesta on suuri, eikä se ole mikään ihme. Jäsen- ja kannattajakunnan ikärakenne yhdistettynä oikeistopuolueiden selvään tykästymiseen toisiinsa avaa pelottavia näkymiä.
Väistämättömänä seurauksena vaalituloksesta käynnistyi keskustelu puoluejohdon vaihtotarpeesta. Avainkysymys lienee: voiko SDP ikinä voittaa vaaleja ja nousta takaisin valtaan nykyisen puoluejohdon alaisuudessa? Looginen jatkokysymys: Jos vastaus on ei, kenen johdolla se sitten voisi onnistua paremmin? Eero Heinäluoma on lähes kaikkien mielestä mainettaan parempi mies. Mutta mitä se auttaa, jos julkisuuskuva on auttamatta turmeltunut. Myös Ville Itälä oli mainettaan parempi kokoomusjohtaja, mutta tästä huolimatta kokoomuksella ei ollut muita vaihtoehtoja kuin pistää hänet pihalle.
Eräät haluavat nyt hyssytellä keskustelua, Heinäluomaa ei saa arvostella eikä hänen vaihtamistaan vaatia. Hevonpaskat, sanon minä. Nyt nimenomaan PITÄÄ arvostella ja esittää vaihtoehtoja, jos ei halua Heinäluoman jatkavan puolueen johdossa. Kulminaatiopiste on ensi kesän puoluekokous: siellä ratkaistaan kenellä on luottamus. Valitun puheenjohtajan tulee saada yhdistynyt puolueväki taakseen, jotta kunnallisvaalit 2008 onnistuvat. Lienee tosin selvää, että jos Heinäluoma saa jatkokauden puoluekokouksessa, alkaa uusi keskustelu hänen asemastaan mikäli SDP jää taas kolmanneksi.
Joten sorry, Heinäluoma ja kumppanit, puoluekokoukseen asti on kritiikkiä tiedossa. Tästä kurjimuksesta ei päästä vaikenemalla ja vannomalla uskollisuutta raskaasti epäonnistuneelle puheenjohtajalle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Täysin samaa mieltä. Uskon että tästä saattaa vielä jotain tullakin - kun aina kaikkiin suuntiin niin joviaalina miehenä tunnettu Suomisen Esakin ottaa blogissaan selkeästi kantaa sen puolesta että heinis on haastettava.
Kummallista, että jotkut ihmiset eivät tajua, että seuraavan puheenjohtajan johdolla ei mennä ainoastaan kunnallisvaaleihin. Ei tosiaan voida ajatella, että vaikka nyt menikin päin persettä, niin annetaan Eerolle vielä kunnallisvaaleissa mahdollisuus. Se, joka valitaan puheenjohtajaksi ensi kesänä, johtaa puolueen myös eurovaaleihin ja seuraaviin ek-vaaleihin. Sen takia uskonkin, että on ihan turvallista valita nuori tyyppi johtoon. Kunnallisvaaleissa koulintuu jo hyväksi johtajaksi ek-vaaleja varten. Haluaisinpa kuulla, ketkä todella uskovat, että seuraavat kolmet vaalit kannattaa käydä Eeron johdolla?
Haastaja tai haastajia tarvitaan, mutta aika isolla todennäköisyydellä Eero on paras vaihtoehto myös ensi kesän puoluekokouksessa - jos on käytettävissä. Varmaankaan hän ei lähde sinne häviämään.
Noita tappion tekijöitä on pitkä lista juuri niin kuin Tage hyvin kuvasi. Huomio pitäisi keskittää niihin.
Heinäluoma voi aivan hyvin voittaa ensi syksyn kunnallisvaalit, ja tätä kautta tilanne näyttäisi taas ihan toiselta. Toki syvä tappio 08 vaaleissa voisi poikia ylimääräisen puoluekokouksen, mutta kun tätä hallitustyöskentelyä seurailee niin opposition kannalta näyttää ihan hyvältä.
Inhorealistisesti voi myös odottaa, että Heinäluoman laariin tulee vielä satamaan myös hyvä potti pisteitä syksyn työmarkkinakierroksella. Muutamassa uutislähetyksessä todettu "Pojat, ei näin." -kommentti voi lakkojen aikana nostaa suosiota kummasti.
Kari:
Molemmille vasemmistopuolueille näyttää olevan perin vaikeaa muuntautua monilonkeroisesta koneistosta avoimiksi kansanliikkeiksi.
Uskotaan liikaa mm. SAK:n kaadereihin ja jäsenkirjeisiin, vaikka hiljainen protesti tätä liittojen vaalitoimisto-aspektia kohtaan on lyönyt läpi melkein kaikkialla.
Samoin ehdokkaat uskovat "asemaan" vaalilistalla, joka SDP:llä muista puolueista poiketen, ei ole aakkosjärjestys. Tämäkin on kuin äänestäjien älyn aliarvostamista.
Näin ehdokkaat eivät poliittisessa keskustelussa ja mainonnassa erotu yksilöinä kuvineen, nimineen ja vaalinumeroineen.
Vaalinumero tekee mainoksesta vaalimainoksen vaikka toisin väitettäisiin. Yhtään demarien vaalinumeroita ja henk.koht. mainoksia ei Hesarista meinannut löytyä. Joitakin oli, ja useimmat myös istuvat nyt eduskunnassa.
Koneisto-retoriikkaan ovat mielestäni syyllistyneet joskus melkein kaikki demarit, ja kaikkien olisi syytä opetella jokin muu keskustelutapa. Semmoinen, jossa yksilö-ehdokas kohtaa yksilö-äänestäjän kadulla.
Jossain määrin ihmetyttää tämä pelkkään johtajaan kohdistetut katseet: SDP kansanliikkeenä on tullut tiensä päähän, jollei se kykene uudistumaan ja saamaan massoja taakseen vaaleissa. Karismaattisilla henkilöillä ja johtajilla on toki tarpeensa vaaleissa, mutta eihän tyhjyyttään kumisevaa tynnyriä täytetä mediatoimiston tuottamilla flaiereilla joissa ulkonäkö on tärkeämpi kuin sisältö.
Tage on oikeassa siinä, että tuleva puoluekokous on kulminaatiopiste monessakin mielessä. Sen lisäksi, että siellä on käytävä keskustelu puoluejohdosta, siellä tulisi ehdottomasti myös käydä keskustelu sosialidemokratian tilasta 2000-luvulla globaalissa markkinataloudessa ja sen tuomissa paineissa. Tosin kun puoluekokouksemme on naurettavan pieni edustavuudeltaan ja siellä istuu aina ne samat vanhat gubbet kokousmahoineen kirkonkylän työväenyhdistyksistä, en tiedä miten tätä keskustelua voisi aidosti käydä.
Niin se vaan taitaa olla, että nyt meillä nuorilla konkareilla tulisi olla enemmänkin sanottavaa. Otatko Tage haasteen vastaan? ;)
Ja todella paljon onnea sinulle ja Hetalle!!!!!
Lähetä kommentti