TUS ja uusi peluri, NUS

Päivän Hesarissa oli näyttävästi esillä NUS, nuorten aikuisten perustama uusi puolueosasto. Lyhenteen NUS taustalla on jotakin käsittämätöntä, eikä sen samankaltaisuus SDP:n tunnetuimman osaston (TUS) nimen kanssa ole mitenkään hyvä asia. Uskon nimittäin, että molemmissa ryhmissä on suuri halu ja tahto olla sekoittamatta osastoja toisiinsa.

NUS tuo joka tapauksessa uutta verta SDP:n varsin jämähtäneeseen kenttään. Tässä maassa ei ole, muutamaa opiskelijaosastoa lukuunottamatta, kovikaan montaa puolueosastoa, joiden toimijoiden tai jäsenten keski-ikä olisi alle 45v. NUSsin kotipesä on Helsinki, missä selkeästi nuorempaa porukkaa on molemmissa Töölön osastoissa, Haagassa, Alppilan sosialisteissa.... siinä se melkein taitaa ollakin. Lähes kaikissa muissa osastoissa eläkkeet ovat kiinnostavin asia, mikä ei ole ollenkaan kummallista jäsenrakenne huomioiden.

Ikävä kyllä kurja ikärakenne ruokkii myös itseään. Harva nuorempi toimija jaksaa olla aktiivinen osastossa, jossa hän on yksin aivan toista vuosikertaa kuin muut. Näin ollen nuoret/nuorehkot jäsenet hakeutuvat osastoihin, joissa on muita nuoria. Tämä taas entisestään
kurjistaa muiden osastojen ikärakennetta ja kierre on valmis. That said, ei minuakaan kiinnosta olla porukan junnu, vähemmästäkin osastoaktiivisuus hyytyy.

Olen ollut TUSsin jäsen nyt reilut 3 vuotta. Ennen sitä meni 5 vuotta TOSYssä Turussa, ja puolueura alkoi 1989 Tesjoen sosialidemokraateissa. TUS oli minulle varsin luonteva valinta 2004, sekä poliittisesti että muutenkin. TUSsin poliittinen linja oli lähes identtinen omien näkemysteni kanssa, ja osastossa toimi useita henkilöitä, joiden henkilöhistorissa löytyi samankaltaisuuksia itseni kansssa (SONK, Paavo Lipposen avustaminen). On huomionarvoista, että Hesarin mukaan NUSsin taustalla on monta Eero Heinäluoman entistä tai nykyistä avustajaa. Puoluekokousta lähestyttäessä käynee selväksi, onko tällä merkitystä.

TUS on muuttunut paljon viimeisen kolmen vuoden aikana. Jäseniä on tullut lisää, kolmessa vuodessa noin 50 ihmistä on hyväksytty jäseniksi. Näistä arviolta reilu puolet on kokonaan uusia puolueen jäseniä, loput ovat siirtyneet muista osastoista. Kokonaisjäsenmäärä on siten lähes 90. Selkeä tavoite on, että kesäkuun viimeinen päivä 2008 maksavia jäseniä on vähintää 91, jolloin TUS saa neljännen edustajan SDP:n Helsingin piirin piirikokouksiin.

TUS tekee tosissaan työtä, jotta SDP uudistuisi, niin näkemyksiltään kuin toimintatavoiltaankin. Edellisestä on esimerkkinä varsin kuuluisa muistio SDP:n vaalitappion syistä, jälkimmäisen osalta TUS on tekemässä puoluekokousaloitteita vuoden 2008 puoluekokoukseen. Pyrimme aktiivisesti tuomaan näkemyksiämme julkiseen keskusteluun, aidosti huolestuneita SDP:n tulevaisuudesta.

Ukkoutunut jäsenrakenne, vanhentunut toimintakulttuuri sekä peräpeiliin katsova poliittinen linja on sellainen coctail, että heikkohermoisempi painaisi jo paniikkinappulaa.

Tarvitseeko TUSsin sitten huolestua, kun NUS tulee pelikentälle? Ei minusta, monilta osin nämä osastot voivat tehdä yhteistyötäkin. TUS on yrittänyt herätellä SDP:n Helsingin piiriä, siihen savottaan kaikki ovat tervetulleita mukaan. Voisi myös ajatella, että monissa muissakin kysymyksissä löytyisi yhteinen sävel, ties vaikka yhteisrintama. Jos vaikka sitten henkilökysymyksissä näkemykset eroavat, niin sellaista politiikka on. Jäsenhankinnallisesti osastot tuskin tallovat toisiaan varpaille, TUSsilla on vakiintunut asema ja tietty poliittinen profiili ja imago, osastoon ei liitytä vahingossa tai hetken huumassa.