Tommy Tabermann Tabermann punnersi niukan naukin eduskuntaan, Risto Kuisman suureksi järkytykseksi. Tabermannin älykkyyttä ei kiistä kukaan, mutta mitkä ovat hänen edellytyksensä toimia eduskunnassa? Riittääkö kiinnostus, motivaatio tai kärsivällisyys? Ensimmäisen puolen vuoden julkisuus on pyörinyt lähinnä toisarvoisten kysymysten parissa. Tabermann ei ole minun skeneäni, joten nej tack.
Katja Taimela Salon lahja politiikalle, peri hämmästyttävän hyvin duunariedustaja Jukka Roosin äänet. Ihmisläheinen ja ystävällinen, eikä työnnä naamaansa jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Poliittinen profiili kuitenkin vielä hahmottumaton, mutta kukaan ei varmasti suuria vielä odotakaan. Hmmm.... tuskin minulle sopiva ehdokas.
Satu Taiveaho Punamultademarin ruumiillistuma. Ympäristödemari, jonka mielestä ydinvoima on inha juttu. Taiveaho on vaalipiirissään suosittu, vaikka eräs Iisakki Kiemunki hänen pudottamiseen tähtäsikin. On kehittynyt valtavasti neljässä vuodessa, mutta on turhan innoissaan hömppämedian huomiosta. Sosiaalipuolen edustaja, joka pärjää hyvin kun aiheet ovat sieltä. Talous- ja veroasiat ovat vaikeampia. Energiapoliittisesti harhaoppineita ei ole tapana äänestää, vaikka ehdokas onkin mukavimmasta päästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
pidän kovasti analyyseistäsi, mutta yksi asia kaivelee: miten energiapolitiikka (+ ehkä nato) voi olla se ainut kapea katsantokanta, joka ihmisiä noin pitkälle määrittelee? eikö politiikka ole kokonaisuuksien taidetta?
Olen pyrkinyt ydinvoimaa tuomaan esille vain silloin, jos edustaja itse on asian kautta jollain tavalla profiloitunut.
Politiikka on kokonaisuuden taidetta, mutta minä en ydinvoimaan vastustajaa eduskuntavaaleissa äänestä. Kunnallis-, EU- ja presidentinvaaleissa kyllä, mutta eduskuntavaaleissa ei. Ja tarkastelun lähtökohtanahan on se, että voisinko ehdokasta eduskuntavaaleissa äänestää.
Lähetä kommentti