EU-vaalien romahduksesta on syytä kirjoittaa vähintäin trilogi, aloitetaan vaikka ehdokasasettelusta ja sen merkityksestä lopputulokseen. Julkisuudessa on esitetty sekä fiksuja että käsittämättömiä arvoita mm. Mitro Revon ehdokkuuden merkityksestä lopputulokseen.
Jälkiviisaasti arvioituna SDP:n ehdokasasettelu kosahti aika perusteellisesti. Itä-Suomeen ei löytynyt tunnettua ehdokasta, jolloin Riitta Myllerin äänet katosivat Riikka Mantereelle (kesk) ja Tarja Cronbergille (vihr). Pirkanmaalla jäätiin pahasti jalkoihin ja Varsinais - Suomi jatkoi jo totuttua konttauslinjaansa EU-vaaleissa. Listalla oli liikaa pudonneita kansanedustajia ja alle 40-v. (nais)ehdokkaita. Raavaat, katu-uskottavat duunari(mies)ehdokkaat puuttuivat täysin. Tulee toki muistaa, ettei puolue tyhmyyttään asettanut nyt nähtyä listaa, ehdokkaiksi ei voi ketään nakittaa. Eikä voi puoluejohtoa syyttää siitäkään, että yksi ehdokas vääntää megatortut omaan pesään juuri vaalien kynnyksellä.
Julkkiehdokkaiden hankinnassa SDP onnistui hyvin. Jani Sievisen äänimäärä ei huima ollut, mutta pesi hän verrokkiehdokkaansa, Kokoomuksen Joona Puhakan, mennen tullen. Sievisestä kuullaan vielä, hänestä tulee kelpo ehdokas eduskuntavaaleihin 2011.
Mitro Repo on sitten oma lukunsa. Hänestä tuli ääniharava ja nyt jotkut harmittelevat hänen ottamistaan listalle, muutenhan läpi olisivat menneet Liisa Jaakonsaari ja Kimmo Kiljunen. Tarkastellaanpa hiukan tätä asiaa. Lienee turvallista olettaa, että Mitro Revon vaihtoehto ei ollut mikään megastara, jolloin SDP:n kannatus olisi asettunut 15% - 17% haarukkaan. Tällä olisi todellakin tullut 2 paikkaa, mutta auta armias mikä huuto olisi syntynyt kun olisi käynyt ilmi että Mitro olisi ollut halukas meidän ehdokkaaksi, mutta että hänet torjuttiin. Siinähän hukattiin kolmas paikka, nyt kyllä tuli tehtyä sellainen moka että vastuullisten tulee väistyä!!
Naurettavin analyysi löytyi vaalien jälkeisen maanantain Ilta-Sanomista, jossa poliittisen toimituksen esimies (sic) Mika Koskinen arveli että ilman Mitroa SDP:n kannatus olisi keikkunut 15% hujakoilla ja saaliina mahdollisesti vain 1 meppi. Koskinen on missiolla SDP:tä vastaan, mutta ehkä nyt kuitenkin 15% olisi riittänyt kahteen meppiin, jos kerran Vihreiden 12,5% siihen riitti. Ammattitaidottomuus on kurjaa katseltavaa, oli ammatti mikä tahansa.
Ehdokasasettelun epäonnistuminen oli ehkä suurin yksittäinen syy yhden paikan menetykseen EU-vaaleissa 2009.
Eurovaalikatastrofi part II käsittelee puolueiden menestymistä eurovaaleissa, ja ilmestyy perjantaina 12.6
Eurovaalikatastrofi part III käsittelee SDP:n tulevaisuutta ja ilmestyy tiistaina 16.6.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
14 kommenttia:
Hyvin olennainen asia on tietenkin se, että kaikki istuvat mepit luopuivat kerralla; vastaava olisi ongelmatilanne mille tahansa porukalle. Tällaisessa tilanteessa tarvittaisiin ehdokkaiksi vähintään ex-meppejä, puheenjohtajia, useita eri alueiden ääniharava-kansanedustajia jne, jos mielittäisiin voittaa. Miettikää vihreidein listaa: kaksi ex-puheenjohtajaa, 21 istuva ja 1 ex-meppiä jne. Kokoomuksella 5 istuvaa meppiä ja päälle Penttilän kaltainen nimi.
Tulos on siis tavallaan otsikon mukainen (katastrofi), mutta samalla se on syytä nähdä mm. tässä ehdokasasettelu-valossa.
Istuvien meppien samanaikainen poistuminen näyttämöltä oli tietenkin iso ongelma, varsinkin Myllerin äänet menivät harakoille. Paasilinnan ja Lehtisen äänet saatiin uskoakseni paremmin kammattua laariin.
Kolmikon luopuminen on kuitenkin ollut tiedossa hyvin kauan, eikä se sinänsä muuta näkemystäni ehdokasasettelun epäonnistumisesta.
Kolmas paikka jäi loppujen lopuksi hyvin lähelle, varsinkin tilanteessa, jossa kaikki mepit luopuivat, äänestysprosentti tippui ja kaikki suuret menettivät paikan.
Ehdokasasettelu oli ehkä liian pääkaupunkikeskeinen, jota on helppo kritisoida näin jälkikäteen. Nimenomaan Pirkanmaa ja Itä-Suomi olivat heikkoja alueita. Kaikkineen lista oli minusta varsin hyvä.
Minusta yksi osasyy oli (taas) puolueen hajanainen viesti vaaliteemoista. Koko Euroopan yhteisen vaaliohjelman päälle oli liimattu "Työtä Suomen puolesta" ja sekaan vielä hajanaista oppositiopolitiikkaa, on selvää, että soppa on keitetty. Urpilaisen esiintymiset vaalitenteissä, varsinkin Maikkarin, olivat heikkoja ja viimeisen viikon kannattaa äänestää vain demareita tai kokoomusta -lausunto oli minusta harkitsematon ja karkoitti osan liikkuvista.
Raavaita katu-uskottavia (duunari)miehiä ei käytännössä demareissa ole, ja jos on, heidät siirretään takavasemmalle, varsinkin jos on mielipiteitä.
Toinen asia on, että raavaita duunarimiehiä ei juuri äänestetä, mikä näkyy jo eduskunnankin kokoonpanossa. Eikä ihme, pelkällä peruskoulusivistyksellä voi olla vaikeata pysyä kärryllä päätöksenteosta.
Jani Sievisen olisi pitänyt aloittaa poliittinen uransa kunta- tai eduskuntavaaleista. Tuo on liian läpinäkyvää, jos uintikoulupohjalta yritetään ponnistaa suoraan europarlamenttiin. Tämänhän nyt ymmärsi Pihtiputaan mummokin.
Demareiden lista ei juuri sen kummempi ollut kuin muillakaan puolueilla. Itälä, Pietikäinen, Penttilä tai Korhola ovat pesunkestäviä poliitikkoja, joista tuoreutta saa hakea. Kepun lista oli todella ankea, mutta heidät pelasti Kääriäisen ja Väyrysen masinoima kampanja yhden ehdokkaan taakse. Miksei näin tehty demareissa vaikkapa Lindborgin tai Torstin puolesta, kertoo tietysti jotakin demareista.
Vihreillä oli sentään jotakin tuoreutta. Myös niitä alle nelikymppisiä naisia, jotka veivät kaupunkilaisten äänet, joista taas demareilla on kohta muisto vain.
Koljosen havainto täysin epäonnistuneesta kampanjasta on oikea. Urpilainen on yksinkertaisesti nolla ja puoluesihteeri samaa sarjaa. Vaalitappio merkit olivat selviä jo viime syksynä, kun Urpilaisen kyvyt nähtiin.
Ymmärrän, että tätä on heidät valinneiden vaikea nyt myöntää. Ehkä sitten, kun ollaan kannatuksessa persujen tasolla.
Vaikea kuvitella että kovinkaan moni oikeasti "liikkuva äänestäjä" katsoi EU-vaalien tv-tenttejä - minäkään en niitä muuten katsonut. Jokainen voi tietysti määritellä itse ehdokkaiden "hyvyyttä" tai "huonoutta" mutta jos listoja vertailee vaikka siltä kannalta paljonko niiden ehdokkaat ovat aiemmissa vaaleissa keränneet ääniä, niin Sdp:n lista oli valovuosia jäljessä kokkareita ja vihreitä.
Minusta oli sinänsä ihan oikea valinta, että puolue teemoineen pysyi taka-alalla ja ehdokkaat kampanjoivat suht itsenäisesti (vai tehtiinkö sellaista valintaa? Minusta se ainakin näytti siltä). Nämä olivat hyvin paljolti henkilövaalit, paitsi RKP:n osalta.
"Miksei näin tehty demareissa vaikkapa Lindborgin tai Torstin puolesta, kertoo tietysti jotakin demareista"
Torstin kampanjapäällikkö - ja erittäin näkyvä sellainen - oli entinen meppi, kansanedustaja ja puoluesihteeri Ulpu Iivari.
Pilviä kannatti julkisesti mm. Lasse Lehtinen ja Mikko Rönnholm, kummatkin entisiä kansanedustajia ja meppejä. Lisää kannattajia löytyy Torstin kotisivujen, mukana näyttää olevan monia muita entisiä ja nykyisiä kansanedustajia.
Lindborgia lehtimainoksissa tukivat julkisesti mm. Erkki Tuomioja ja Riitta Myller. Tietääkseni Myller auttoi omaa avustajaansa merkittävästi.
Anononyymi taitaa olla niitä heppuja, joilla faktat ovat aina alisteisia omille sujuville mielipiteilleen.
Toinen anon
Tähän eurovaalilistaan liittyvä pohdinta on vahvasti jälkiviisatelua, mutta kinnostavaa sellaista. Mielenkiintoista olisi tietää kuinka paljon näitä ns. "kovia" nimiä kyseltiin demarien eurovaalilistalle ja mistä syistä he eivät listalle halunneet. Asian toinen puoli on se, että ei kai listalle voi ketään vastentahtoisesti pakottaa huolimatta siitä miten "iso" nimi on kyseessä.
varmasti kyseltiin kun eräät lähettelivät oikein tiedotteita ensin harkinnastaan ja pitivät sitten tiedotustilaisuuksia kieltäytymisestään.
On täysin eri asia ilmoittaa kannattavansa jotakin jossakin nettisivulla, kuin ISOLLA RAHALLA masinoitu kampanja jonkun ehdokkaan puolesta, mitä esim. Kepussa Mannerin kohdalla harrastettiin.
Toinen ano ei taida tietääkään, millaisia tukisummia junailtiin parhaan myyntipäivän ohittaneille kandidaateille ja millaisia taas tuoreemmille kasvoille. Ja se taas kertoo jotakin liikkeen ominaislaadusta, työväenyhdistyksiin kun useimmiten päivä ei ole paistanut vuosikymmeniin.
Sanalla sanoen veikattiin väärää hevosta, vaikka kaikki muut näkivät, että koni(t) ei enää jaksa.
"Anononyymi taitaa olla niitä heppuja, joilla faktat ovat aina alisteisia omille sujuville mielipiteilleen."
Tärkein fakta on se, että demarit hävisivät jälleen kerran ja oppositioasemasta, taloudellisen kriisin keskellä. Jos joskus tulet seuranneeksi muutakin kuin demariblogeja, huomaat, että demarit alkavat olla yleisen vitsin aihe, eikä vähiten johtajansa kautta.
Oletko sinä puolestasi niitä heeboja, joille ainoat faktat tulevat Saariniemenkadulta. Ja niillehän ei tunnetusti mikään ole alisteista.
Tagen tyyppiset puoluejohdon peesaajat löytävät aina syyn "jostain muualta". Vaan eipä Tage tai kukaan muukaan edes kommentoinut puolueen listaa ennen äänestyspäivää.
Pahimman laatuista ja pahan makuista jälkiviisautta sanon minä.
Puoluejohtoahan ei voi siis syyttää mistään, ei edes sen epäpätevyydestä. Tai siitä että se jakaa rahaa ehdokkaille omien arvojensa vastaisesti (ts. lisää rahaa rikkaille ehdokkaille). Tästä vääryydestä jos kommentoi, niin sekö on "megatorttujen vääntämistä omaan pesään"?
Kyllä pitää olla ihme
silmälasit miehellä päässä, että noin asian näkee. Ai niin, unohdin: puoluejohtohan ei koskaan voi olla väärässä. :-)
Tarraa sinä Tage vain Juttaan ja Ariin. Heidän jälkeensä tulevalla johdolla ei olekaan sinun "arvokkaille" näkemyksillesi enää käyttöä.
Tage ei kommentoinut listaa ennen vaalipäivää? Tagen tässä blogissa 16.5 esittämä kommentti Sdp:n listasta ja sen menestysmahdollisuuksista osui minusta varsin hyvin oikeaan:
"SDP Kaikki istuvat luopuvat, joten asetelma on haastava. Yleinen kannatus on hiljalleen nousussa, toisaalta ehdokasasettelu ei mennyt putkeen. Kannattajien äänestyslaiskuus voi aiheuttaa ikävän yllätyksen, tosin listalla on monta ehdokasta jotka voivat saada ihmisiä uurnille vaikeista lähtökohdista huolimatta. Läpimenjät löytyvät ryhmästä Jaakonsaari, Isä Mitro, Sievinen, Kiljunen, Taiveaho. Ehdokasjoukon jokeri on Pilvi Torsti, jonka kannatus nousee kuin makkaranmyynti kesällä. Riittääkö aika? 2-3 paikkaa"
Seuraava kommentti lienee jotain "niin mutta silti!" -tyyliä
Isä Mitro oli tavallaan hyvä ehdokas - toi kampanjalle näkyvyyttä ja sai henkilönä paljon sympatiaääniä saatuaan kylmän suihkun niskaansa kirkoltaan. Puolueen linjaa hän tuskin osaa seurata Brysselissä, mutta välillä tuntuu siltä, ettei sellaista linjaa tämän pj:n kaudella ole ollut muutoinkaan.
Nesrin Can-Kurtakkoa arvostan (vai pitäisikö jo sanoa, arvostin) suuresti, mutta sekä kampanjan aikana suusta tulleet kommentit että katkera oksennus facebookissa vaalien jälkeen olivat kyllä laittoman mautonta katseltavaa. Äärettömän loukkaavaa paitsi puoluetta ja toisia ehdokkaita, myös omaa tukiryhmää kohtaan.
Sitten puolueen laajempaan tilaan: SAK-kytköksiä tunnutaan piiloteltavan nyt niin fanaattisesti, että halutaan elää ikään kuin ilman koko palkansaajapuolueen statusta. Liisa Jaakonsaarelta kysyttiin aikoinaan, onko vasemmistolaisuudella enää ydintä, kun vanhat jakolinjat hämärtyvät. Tarkemmin vastausta muistamatta muistelen Jaakonsaaren vastanneen, että vasemmistolaisuuden ydin on työ ja sen arvostaminen. Jonkinlaista työtä tekee suomalaisten enemmistö, ja se sama enemmistö on huolissaan töidensä tulevaisuudesta, ja samalla tietoisia siitä, että suomalaisenkin työn tulevaisuus ratkaistaan globaalimmilla areenoilla, kuten EU:ssa. Talouskriisi on historiallisen syvä, mutta näistä teemoista ei silti saatu käärittyä kasaan mitään järkevää.
Itse edustan sitä alati suppenevaa ellei jo lähes sukupuuttoon kuollutta vähemmistöä puolueessa, jonka mielestä puheenjohtajalla pitäisi olla muutakin kompetenssia kuin hömppäjulkisuuden hallinta ja helppojen irtopisteiden keruu muiden puolueiden mokaillessa. Muun muassa tästä syystä laittaisin puheenjohtajan vaihtoon. Välittömästi. Pitää voida osoittaa äänestäjille, että puolueesta löytyy muutakin kuin spiniä (JU) ja tekopyhää moralisointia (ET), jos tavoite kerran on ettei meille naureta vuoden 2011 vaaleissa. Puoluesihteeri saa täyden tukeni, en usko että kovinkaan moni olisi selvinnyt hänen savotastaan tuota paremmin.
t
anon
Onks äijä se joka kantaa Jutan laukkua vai oliko se joku muu?
Kuitenkin se kaveri joka TV:ssä aina kantaa Jutan laukkua on tosi hyvä hommassaan. Keep up the good kanto-work.
Lähetä kommentti